lauantai 20. helmikuuta 2010

TÄNÄÄN

- ostimme uuden pesukoneen, sillä vanhaan ei löydy uutta osaa ja sen hankkiminen kestäisi liian kauan...on ollut ihanaa pestä uudella koneella, vaikka vanhakin pyykkäsi kunnioitettavat neljä ja puoli vuotta joka päivä monta monta koneellista...
- ompelin uusia pehmoja...Josku kutsuu niitä enkeleiksi. Yksi enkeli meni lahjaksi.
- käytiin juhlimassa lao-tytön synttäreitä, hauskaa oli.
- istuttu uudella pehmeällä sohvalla...meillä on viimeksi ollut pehmeä sohva seitsemän vuotta sitten, joten Thaimaasta tilattu uusi sohva on niin mukava. Nyt mahdumme koko perhe yhtä aikaa istumaan pehmeällä "tuolilla", ennen meillä oli vain yksi nojatuoli. :)
- pelattiin pokemon-korteilla
- pelattiin toimistolla pingistä

Mukavaa lauantain jatkoa!

Niina

Edit: Illalla yksi naapuri toi meille pussillisen laoruokaa. Toissapäivänä pihalla ollessani samainen naapuri tarjosi minulle ennen maistamatonta laoruokaa. Kyseessä on uppopaistettuja "taikinaliuskojakolmioita", joiden sisään on laitettu possua. Taikina on hyvin maustettua ja voisin kuvailla ruokaa sanoin: maukas, rapea, tacosipsimäinen, tosi herkullinen... Koska pidin ruuasta ihan silminnähden, naapuri halusi ehdottomasti ostaa minulle lisää. Tänään illalla kuului ovelta huhuilua ja siellä naapuri oli ruokapussin kanssa. Nautiskelin "tacosipsejä" Josefinin kanssa muiden ollessa toisissa puuhissa. Tätä laoruokaa tarjoaisin todella mielelläni sivuruokana (käytetäänkö suomen kielessä tätä sanaa?) jokaiselle vieraalleni. Jos tulet meille, niin halutessasi saat täällä maukkaita "tacosipsejä".:)

perjantai 19. helmikuuta 2010

UHRI


Kuvassa Balilainen jokapäivänen uhri. Näimme uhreja paljon maahan laitettuna. Ainakin linnut tulee ruokittua.

Jokapäiväinen uhraaminen joko hengille tai jumalille on arkea täällä Aasiassa. Mitä sinä uhraat ja kenelle?

Niina

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

MATKALLA BALILLE






Ja lopulta näkyi Balin saari ja merta...vuoriakin oli paljon ja sehän meitä miellyttää myös. :) Kaikki kuvat Benjaminin käsialaa.



Niina

maanantai 15. helmikuuta 2010

KASVIOTOKSIA











Kuvia kasveista viime Thaimaan matkalta. Kaikki kuvat Benjaminin ottamia.


Niina

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

YSTÄVÄNPÄIVÄNÄ

- Oli ihanaa herätä omasta sängystä. :)
- Aloitettiin aamu Muumi-leikeillä, pitkästä aikaa päästiin tutkimaan oman huoneen leluja.
- Pestiin pyykkiä naapurin luona, kun oma kone edelleen korjauksessa (jo kuukauden päivät...kestää kestää...). Onneksi laonaapureilla on kone, jolla pestä.
- Muistettiin naapureita pienillä tuliaisilla Balilta sekä ystävänpäiväsuklaalla.
- Ihailtiin matkakuvia. (Jep, pitäisi laittaa tännekin...)
- Katsottiin yhdessä elokuva.
- Nautittiin lempiravintolan antimista lounaalla.

Niina

Ps. Hyvää ystävänpäivää!

lauantai 13. helmikuuta 2010

I AM FROM FINLAND....

....but I live in Laos. Viimeisen viikon aikana olen lausunut nämä sanat niin monta kertaa juuri täsmälleen samalla tavalla, että lapseni ovat jo hepulin partaalla. On kuulemma niin hassun kuullosta, kun äiti kertoo olevansa Suomesta, mutta asuvansa Laosissa. Äänenpaino korostuen Laosin kohdalla... Nyt meillä onkin kaikilla lentävä lause, joka menee näin: I am from Finland but I live in Laos. Vitsailemme tällä toisillemme ja purskahdamme sitten nauruun...Huvinsa kullakin.

Ja tiedotus: kotona ollaan. Ihanaa!!!

Niina

torstai 11. helmikuuta 2010

ASIAA KAUNEUDESTA

Täällä balilla ollessamme silmäni etsivät täälläkin kaikkea kaunista katseltavaa...

Yleisesti ottaen näyttäisi siltä, että täällä suositaan perinteisesti ruskeaa ja siihen sekoitetaan eri värejä. Olen koittanut etsimällä etsiä jotain kauniita kankaita, mutta en ole löytänyt. Tämän maan värimaailma ei siis ainakaan kerralla ole kolahtanut minuun...

Sitten sitä kaunista: Täällä on ihania simpukoita ja niistä tehtyjä esineitä. Vaaleat simpukat ja niiden kuoret oikein kutsuvat ihailemaan.

Lisäksi täällä tehdään uskomattoman kaunista (ja kallista) pitsiä. En voi muuta kuin ihailla...Valkoisia asuja ja sisustustavaroita pitsein koristeltuna...uskomattoman hienoja. Raaskin ostaa kaksi puolen hinnan pöytätablettia, jotka nekin taidan pitää vain pieninä pöytäliinoina.

Taksimatkoilla olen pitänyt silmäni auki ja katsellut tarkoin kadunvarsikauppoja. Ja ohi vilistelevät juuri ne mielenkiintoiset paikat, josta paikalliset ostavat tavaransa. Kauniit korit (joihin olen hulluna) eri muodoissaan ja suuruusluokissaan ovat saaneet jäädä kadun varsille. Toki turistitoreilla on jotain koreja, mutta ne eivät ole olleet minun makuuni. Kaduilla myydään ihania koreja paikallisten arkipuuhia varten ja juuri ne miellyttävät minua. Laosissakin käytän paikallisten roskakoreja säilytyskoreina ;).

Ja tämän hetken villitykseni: lintuhäkit. Ne ovat täällä uskomattoman kauniita!! Iik!
Kuulemma tällä kertaa emme ala raahaamaan mitään isoa..:(..toisin kuin Kambodzasta. :) Taidan mennä aamulla ostamaan muutaman ja "salakuljetan" ne kotiin...ei taida onnistua. Mutta kauniita ne lintuhäkit ovat, ihan toista luokkaa kuin Thaimaassa. Huoh!!!

Vielä yksi kaunis asia täällä: patsaat. Täällä on suloisia ihmispatsaita eri kokoisina. Mieleenpainuvia...

Tässä pikakatselmus asioista, jotka sykähdyttivät minua täällä.

Niina

BALIN SAARELLA

Eilinen päivä vierähti sukellusvenereissun puitteissa. Näimme reissulla kaloja, mutta melko pieniä. Odotuksemme olivat ehkä liiankin korkealla...olemme tottuneet liian hyvään jo ihan Tampereen Särkänniemessä, jossa akvaario on todella monipuolinen. Mutta nautimme kuitenkin sukellusmatkasta tosi paljon!

Janne ja Benjamin kävivät myös merellä snorklaamassa keskenään. Oli kuulemma hieno reissu sekin. Itse en ole enää mennyt snorklailemaan sen jälkeen, kun näin ison kalan pomppaavan vierelläni. Se oli meikäläisen viimeinen matka kalojen kanssa...hui, kun pelotti. En ole ollenkaan mitään sukellustyyppiä. Minua pelottaa jo pelkästään ajatus kalahieronnasta, jossa jalat laitetaan altaaseen, joka on täynnä kaloja uiskentelemassa. Sitten kalat syövät kuollutta ihoa. Apua! Benjamin on kokeillut moista jo kaksi kertaa Thaimaassa ja se on kuulemma kivaa.

Tänä aamuna miehet lähtivät keskenään järjestetylle snorklausretkelle. Me tytöt pidämme majaa hotellilla leikkien ja lastenohjelmia katsoen. Josefin nauttii rauhasta, kun ollaan reissattu jo niin paljon. Eilen ja tänään on kovasti jo toivonut pääsevänsä kotiin...Huomenna sitten matka jatkuu Bangkokiin.

Edellisessä jutussa tuli hieman kommentoitua paikallista turismia...Tänään annan hyvää palautetta: Täällä taksipalvelut ovat erinomaista luokkaa, voittaa mennen tullen myös Bangkokin taksit. (Meidän mielipide!) Kokonaisuudessaan taksipalvelu pelaa todella hyvin ja kaikki taksit ovat mielettömän puhtaita. Kaikilla kuskeilla on samanlaiset työpaidat, joka lisää siisteyttä. Olemme olleet postiivisesti yllättyneitä!

Benjamin on käyttänyt uutta kameraansa ahkerasti ja saanut monta kivaa kuvaa. Kunhan poika malttaa ladata kuvat koneelle, lupaan laittaa matkalta kuvareportaasin. :)
Yksi kuvamahdollisuus harmittaa...kalastusreissulla oli monta delfiiniä ja juuri, kun yksi delfiini ponkaisi ilmaan aivan veneen vieressä Benjamin oli valmiina kuvaamaan, mutta kamera olikin suljettu. Harmi...olisi tullut upea kuva, uskon!

Pieniä matkamuistoja on tarttunut mukaan. Koruja, muutama paikallinen patsas, tarjoilukoreja, pöytätabletteja...Laoystäville pieniä tuliaisia koruista avaimenperiin. Mikään varsinainen shoppailupaikka tämä ei mielestäni ole.

Tänään tunnelmoimme täällä viimeistä kokonaista päivää....

Niina

tiistai 9. helmikuuta 2010

BALILLA...SYDÄMEN SILMIN

Muutaman päivän olemme hieman saaneet kokea Balin tunnelmia. Olemme paikassa nimeltä Nusa Dua ja toisessakin kaupungissa, Kuta, ollaan käyty pari kertaa. Uitu, snorklattu, tehty hiekkakakkuja, kalastettu, sylitelty käärmeitä ja lintuja sekä kilpikonnia, ajeltu taksilla paikoista toiseen ja sitten ihan oltu rauhassa paikoillaan...

Bali on heti kättelyssä osoittautunut todella mielenkiintoiseksi paikaksi. Paljon olisi kysymyksiä, joihin haluaisin vastauksia...joihinkin olen jo saanutkin. Täällä kierrellessäni olen koittanut jutella paikallisten kanssa mahdollisimman paljon ja kysellä heidän elämästään. Monet täällä osaavat melko lailla englantia, mikä johtuu varmasti siitä, että olemme turistikohteessa. Olen kohdannut hinduja ja muslimeja sekä rauhaa rakastavan filosofin, joka ei uskonnoista piittaa. Jokainen kohtaaminen on ollut merkittävä jollain tavalla...en osaa selittää.

Kuten jo edellisessä postauksessa kerroin, tänne tuleva kohtaa paikallisen uskonnollisuuden halusi tai ei, sillä täällä uskonto on jokapäiväinen ja näkyvä asia. Sen verran korjaan heti tietoja viime kirjoituksesta, että korvien takana on kukat ja otsalla riisiä kukkien sijaan. Täällä tämä on uhri hindu-jumalalle, kuten eräs paikallinen minulle asian kertoi. Lisäksi täällä uhrataan joka päivä hindu-jumalalle erittäin näkyvästi. Banaanin lehdelle kootaan uhreja (olen nähnyt paikallista ruokaa, keksejä, juomaa, kukkia...) ja se viedään lähiuhripaikalle (joita on joka paikassa) ja sen jälkeen se tuodaan paikkaan, jossa uhri halutaan säilyttää. Jokaisen kaupankin edessä maassa on näitä uhriaterioita. Ja suitsukkeet palavat monin paikoin ja joka paikassa onkin melkoinen suitsukkeen haju.
Olemme myös nähneet, kuinka ennen kalastusreissuamme tehtiin uhriseremoniat ja veteen laskettiin ennen vesille lähtöä ruokauhri. Eilen hotellillemme kuului korviahuumaavat temppeliseremoniat...kauniiksi ei tuota huutoa voi kutsua...Henkilökunnan mukaan kyseessä oli vain pieni seremonia. Huh!

Eilen torireissullani kysyin eräältä kauppiaalta, minkä takia Balilla myydään joka paikassa koriste-esinekissoja. Tarkemman kyselyn jälkeen sain selville, että Balilla uskotaan, että kissat ovat yhtä arvokkaita kuin ihmiset ja niiden henki on siis yhtä arvokas. Mikäli joku vaikkapa ajaa vahingossa kissan kuoliaaksi, kissalle pidetään seremoniat, jotta kissan henki ei tulisi kummittelemaan. Samoin ajoneuvo, joka ajoi kissan päälle tarvitsee vaadittavat seremoniat. Siksi kissa on täällä näkyvillä joka paikassa.

~~~~~~

Tänään ilma on ollut kuuma ja aurinkoinen. Luonto on antanut parastaan...
Nusa Dua on kuulemma luksusturistialuetta. Paikoitellen täällä on todella siistiä ja kaunista. Mutta aivan tavallinen Nusa Duakin näkyy...sitä voisi verrata vaikkapa Laosiin..Paikat repsahtaneita ilmaston ja kulttuurin takia...roskia ihan muualla kuin roskiksissa jne. Ranta oli aikamoinen pettymys. Ranta oli roskainen ja likainen...sinne ei tee mieli mennä uudestaan.

Bali ja Nusa Dua eivät ole minua vaakuuttaneet turismillaan ainakaan Thaimaan jälkeen. Thaimaa on ehkäpä kaikessa suhteessa paljon kehittyneempi ja siten houkuttelevampikin. Ehkä ei pitäisi tehdä liian nopeita johtopäätöksiä näin lyhyen ajan jälkeen, mutta ainakin ensireaktio on tällainen.
On kuitenkin mahtavaa olla täällä ja matka on ollut onnistunut. Jo nyt osa sydämestäni on jäänyt tänne ja ajatukseni ovat Balin asukkaissa. Olen saanut katsella paikkaa sydämen silmin....


Näiden sekavien ajatusten kera toivotan oikein hyvää yötä, aamulla lähdemme merelle sukellusveneellä (!!!!),
Niina

Ps. Koska kokemukset ja tiedot ovat satunnaisen turistin kirjoittamia, antakaa anteeksi, jos jokin tieto on väärä tai muuten harhainen...tietoni perustuvat lukemaani turistioppaaseen, omiin silmähavaintoihini sekä itsetehtyihin haastatteluihin...jos on luotettavaa tietoa, kuuntelen mielelläni. :)

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

MATKA JATKUU

Suomi-päivät töineen, ohjelmineen ja ihmisineen meni nopeasti ja mukavasti. Aika kului liiankin nopsaan mielestäni, sillä yhden päivän vietin petipotilaana rajun ja nopean vatsataudin (mikä lie ollut?) takia.
Lapsilla oli kivaa tekemistä koulun puitteissa ja vapaa-ajanongelmia ei ollut. Iloitsin todella paljon, kun lapset saivat olla kavereiden kanssa. On todella erikoista, että harvoinkin nähtynä kaverit löytävät heti toisensa ja leikit jatkuvat siitä, mihin viimeksi oli jääty. :)
Perjantaina palasimme Bangkokiin ja heti seuraavana yönä neljältä aloitimme matkan kohti Balia. Matka osoittautui aika haastavaksi, sillä jo matkalla lentokentälle Josefin sanoi masun olevan pipi. Heti lentoterminaaliin astuttuamme Josefin oksensi ensimmäisen kerran. Oksentelua jatkui tasaiseen tahtiin koko lentomatkan ajan (reilu neljä tuntia) ja jatkui vielä perille päästyäkin. Sekä Josefin että minä olimme yltä päältä oksennuksessa eikä varavaatteita ollut kuin Josefinille yksi kerta. Jotenkin sitä vaan taas kestettiin ja todettiin, että tätä tämä elämä välillä on. Haasteita joka suunnalta, mutta niistä selvitään.

*******

Balilla siis ollaan. Matka meni oksentelua lukuunottamatta hyvin. Poikia lukuun ottamatta koitimme nukkua mahdollisimman paljon. Kuitenkin tulopäivän ilta meni aika lailla rauhallisissa merkeissä. Minä torkahtelin vähän väliä ja Jannekin siinä jossain vaiheessa. Pojat ja Janne poikkesivat ruokakaupoilla illemmalla ja me tytöt olimme sammuneet unten maille sillä aikaa. Josefin nukahti jo viideltä illalla yöunille. (Heräsi sitten viideltä Laosin aikaa, täällä klo kuusi aamulla.) Me muut valvoimme vielä jonkun aikaa ja sitten paunuimme kaikki todella väsyneinä pehkuihin.

Tänään olemme ottaneet rennosti uiden altaalla ja muuten loikoillen. Jossain vaiheessa lähdemme tutkimaan saarta tarkemmin. Paljon varmasti olisi nähtävää, mutta pikku potilaan kanssa koitamme nyt ottaa rauhallisesti. (Eikä ripuloivan kanssa ole kiva olla kovin liikessä.) Meillä on oikein kiva ja rauhallinen yöpymispaikka ja näemme merenkin majapaikan pihalta.

Ilma on todella kostea ja lämmin. Vettä sateli eilen melkein koko ajan, mutta tänään ollaan oltu kuivina vielä tähän asti. Aika pilvistä on, vaikka aurinko kyllä välillä pilkistelee. Ihan sopivat ilmat, jokaiselle jotakin. ;)

Kunhan tässä pääsemme hiukan tarkastelemaan paikkoja, laitan lisää kuulumisia ja tunnelmia. Sen sanon jo heti, että saarella on yli 20000 paikallista temppeliä ja paikalliset ovat yli 90% erittäin uskonnollisia hinduja. Lisäksi henkienpalvontaa on runsaasti. Balin lentokentällä soi heti musiikki, joka muistutti kovasti buddhalaista temppelimusiikkia. Taksikuljettajalla oli taas korvat ja otsa kukin koristeltuna ja luulenpa, ettei vaan pelkkinä koristeina. Uskonnollisuus ihan ryöpsähti heti vastaan tänne tullessa. Hieman eri tavalla, johon olemme tottuneet. Mielenkiintoista!!

Niina