APUA, KERTAKAIKKIAAN!

Laosiin lähdettyämme Josefin on ottanut puherepertuaariinsa seuraavan lauseen: Apua, kertakaikkiaan!. Tuon kuullessani hymyilen joka kerta, koska niin huvittavalta se kuullostaa pienen suusta. Tosin ihmettelen, mistä tuo on opittu, sillä meidän perheessämme ei viljellä muuta kuin apua-sanaa. Olisikohan Mummolla jotain sanottavaa?;)