TÄNÄÄN

- Jannella oli kyläpäivä. Matka alkoi aamuvarhain ja kotiin tuli illan suussa. Siis nopea keikka.
- Maalasin koreja. (Muistin siis!)
- Pojilla oli uimapäivä koulussa.
- Valkoista kissaa ei ole vieläkään näkynyt:(.
- Päivä oli todella kuuma...41 astetta.
- Naapurin isompia tyttöjä oli meillä leikkimässä.
- Pojat kävivät välipalalla Skandinavian Bakeryssä.
- Testasin Josefinilla pipoa ja tumppuja Suomea varten. Oli aika kuuma!

Oikein hyvää viikonlopun alkua! Meillä on täällä perjantaiseen tapaan elokuvailta.

TÄNÄÄN

- Heräsin neljältä. (Jalkasärky)
- Josefin heräsi viideltä, nukahti kuudelta, nousi kymmeneltä. (Hä!!!)
- Lounasta kokatessani loppui kaasu (jee) ja lounas siirtyi päivälliseen.
- Josku ei nukkunut päiväunia. (Ihme)
- Marenkia (meidän valkoinen kissa) ei ole näkynyt.
- Kyläpäällikkömme poika maalautti sekä sormien ja varpaiden kynnet punaisella lakalla. (Todella oleellinen tapahtuma;), mutta erittäin arkipäiväinen täällä.)
- Postiin oli saapunut paketti Suomesta. (Anopin virkkaamia valkoisia pöytätabletteja (LOVE THEM!!), lasten synttäri- ja nimpparilahjoja, pääsiäiskarkkeja, hapankorppuja (täydellinen ajoitus lihakeittopäivälle).)
- Benjaminin kanssa pikavisiitti iltatorille. Saalis: Benjamin: Ritsa ja Joskulle lahjaksi kaksi ommeltua kissaa. Niina: Kaksi isoa valkoista liinaa.
- Piti maalata koreja, mutta unohdin.
- Aurinko porotti kuumasti. Päivän ylin 39 c astetta.
- Ihastelin jälleen kerran laojen huomaavaisuutta ja vieraanvaraisuutta. (Olisi suomalaisilla opittavaa.)

ÄITI ÄITI ÄITII

Täällä meillä on nyt ajat, jolloin kukaan muu ei kelpaa kuin äiti.
Äiti, äiti, äitiiii!

KESÄVALMISTELUJA

- Tänään tulevan kesän projektin osa-aikatuuraaja palasi kotiinsa. Hän oli täällä neljä päivää tutustumassa projektiin ja tiimiläisiin. Hän on onneksi kokenut kehitysyhteistyöntekijä ja vieläpä sujuvalla laolla, joten sen suhteen ei huolia.
- Janne edelleen opettaa yhtä työntekijäämme kirjanpidon saloihin, jotta kesän kirjanpito pysyisi jollain mallilla.
- Monia palavereja on vielä pidettävä ennen Suomeen lähtöä koskien työtä täällä, jotta kaikilla osapuolilla olisi riittävän mukava tehdä töitä.
- Vielä on edessä kylämatkaa ja Vientianen työreissua ennen Suomilomaa.
- Monenmoista paperia ja lappua ja kuittia, laitettavana.
- Niin ja siinä sivussa ihan tavalliset projektityötkin.

Tsemppiä Janne!

Toivoo: Niina

ULKOILUA

Luang Prabangissa on entinen kuninkaan linna, joka nykyään toimii museona muistona menneistä ajoista. Linnan piha-alue on mukavan vilpoista puistoa, jossa on korkeita puita, nurmikkoa ja pieni allas-alue kaloille. Alue on usein aika tyhjillään, sillä turistit suuntaavat yleensä suoraan museoon tai pihan temppeliin.
Koska täällä ei ole varsinaisia puistoalueita, joissa olisi lapsille leikkipaikkoja, kuten Suomessa, tuo linnan piha on oikein kiva paikka olla. Tänään pitkästä aikaa päätin lähteä sinne Josefinin kanssa vähän piipahtamaan. Ennen lähtöä kävin kuitenkin naapurista kysymässä haluaisiko TingNoi äitinsä kanssa tulla mukaan. Ja halusivathan he. Pakkasimme pikku eväät matkaan ja sitten hyppäsimme tuktukin kyytiin ja mars matkaan. Reissu oli oikein kiva ja matkan yhtenä tarkoituksena oli näyttää laosilaiselle, kunka kiva ulkoilualue heillä on. Ystäväni Tim totesikin, että onpa harmi ettei täällä käy muita, kun tämä on niin kiva alue ja vilpoisakin (viileys on suorastaan pääpointti laolle). Yes, ajattelin mielessäni, jospa saisin heidät useimminkin mukaan matkaan ja muitakin. Onhan se harmi, että noin kiva alue jää käyttämättä.
Loppupäivän sitten ulkoilimme tapamme mukaan omalla pihalla ja naapureiden talojen ulkopuolilla eli kadulla.
Ulkoilu on täällä niin ihanan vaivatonta. Sen kuin avaat oven ja laitat kengät jalkaan ja menoksi. Suomessa on yleensä aina edessä ainakin jonkinlainen pukemisurakka. Josefinilla tuleekin olemaan todella erilaiset ajat tulevina kuukausina Suomessa, jolloin ovesta ulos mentäessä on yleensä laitettava jotain muutakin kuin hellemekko ylle. No, vaihtelu virkistää!

EIIIJ!

Josefinin uusin sana on EIIJ. Lähes jokaiseen asiaan pitää sanoa ei, liittyi se tilanteeseen tai ei. Ja mikäli liittyy, niin tytön suusta tulee ponnekkaasti: EIIJ!

TÄNÄÄN

- Lounaalla chili-basilika-kanaa.
- Päivällisellä pitsaa.
- Paljon ulkoilua lasten kanssa.
- TingNoin kanssa leikkimistä.
- Koulua, läksyjä.
- Töitä, töitä, töitä.....
- Uusia ihmisiä.
- Synttäreiden suunnittelua.
- Kissojen kantamista.

Tänäänkin.

VIELÄ HENGITTÄÄ

Oliverin kilpikonna on alkanut viime viikon aikana voida huonosti ja Janne onkin lääkinnyt kilpikonnaa antipiootein niin suun kautta, veteen lääkettä tiputtaen kuin ihan piikittämälläkin. Tänään kilpikonnaraukka kellui aamutuimaan kilpi alaspäin vedessä. Oliver jo luuli eläimen kuolleen, mutta onneksi niin ei ollutkaan käynyt. Vielä siis kilpikonna on hengissä ja me kaikki toivomme, että voimia riittää jatkossakin. Toki kilpikonnat ovat erityisen herkkiä eläimiä joka suhteessa ja niiden hoitaminen ei ole helpoimmasta päästä. Katsotaan kuinka käy.

KUUMETTA NAAPURISSA

Josefinin paras kaveri TingNoi on kovassa kuumeessa. Pitelin tyttöä sylissä ja voi kuinka hän kuumotti. Janne tarkisti tytön lääkityksen minun pyynnöstä varmuuden vuoksi. Kunhan vain jaksaisivat juottaa pikkutyttöä tarpeeksi. Voi TingNoi reppanaa! Parane pian!!

SULOINEN SUNNUNTAI

Aamulla oli kokous tavalliseen tapaan ja sen jälkeen olemme olleet kotosalla rauhallisesti. Josefin on vielä päiväunilla, Oliver tutkii netissä kilpikonna-asioita ja Janne kertaa Benjaminin kanssa pojan huomisiin matikankokeisiin. (Jannella on aina tapana kerrata poikien kanssa kokeeseen kuin kokeeseen. ) Minä olen aivan vain lepäillyt ja kerännyt voimia uuteen viikkoon, joka tuo taas tullessaan uusia kestittäviä kotiimme. Saamme huomenna vieraaksemme ensi kesän Fida-osa-aikatuurajan tutustumaan työhön ja työntekijöihimme. Lisäksi tapaamme uusia tuttavia Chiang Maista, joiden kanssa mahdollisesti alamme jonkinlaiseen yhteistyöhön. (Yhteistyö ei liity projektiin.)
Sunnuntai on täälläkin sunnuntai ja usein koitamme pitää sitä rauhallisena voimainkeruupäivänä. Aurinkokin hellii taas niin että on ihan lämpimät oltavat. Ihan suloinen sunnuntai.

MAALAUSPUUHIA

En sitten malttanut olla rasittamatta kättäni turhaan tänäänkään. Kovasti vaan kun tekee mieli jotain puuhailla. Aloitin jo pitkään rästissä olleiden housujen lyhennysprojektin kunnes ompelukone ei suostunut yhteistoimintaan vaan alkoi sotkea lankaa. Lopetin homman alkuunsa, koska tarvitsen tuon tyylisiin hommiin Jannen korjausapua. Harmittihan se, koska Janne on odottanut uusien housujensa saamista jalkoihinsa ties kunka kauan. No, jotain piti saada aikaiseksi, joten tartuin sitten maalipensseliin ja maalasin pari koria valkoiseksi. Olen nimittäin aika lailla kyllästynyt paikalliseen koritarjontaan ruskean eri sävyissä. (Pidän kuitenkin melkein mustanruskean värisistä koreista. Ne tehdään polttamalla koria mustaksi.) Siksi olen aloittanut korimaalausoperaation. Siinä sivussa moni muukin asia on saanut maalia yllensä. Kotijoukot katselevat touhujani huvittuneina ja "pelkäävät" pian kaiken muuttuvan valkoiseksi. Olen varoittanut heitä, että joku aamu he heräävät valkoisina maalista...hehee! No, jos ei nyt sentään. Mutta varmaa on, että maalauspuuhat jatkuvat.:)!

KIPEÄ KÄSI

Noin kaksi kuukautta sitten oikea käteni alkoi reistailla oikein kunnolla. Käteni on nimittäin usein tosi kipeä lapaluista sormiin asti. Tuntuu kuin kipu olisi tullut jäädäkseen. Rasitus on käteni kipujen syy, ainakin luulen niin. Kunnon kipukohtauksia saan, kun olen lopettanut jonkun maalaussession ja kipu jatkuu tietenkin pidempäänkin, koska kotityöt eivät voi jäädä tekemättä ja Josefinia pitää kannella. Koska oikea käteni on vahvempi, käytän sitä enemmän ja suuremmat rehkimisurakat saavat käteni ärtymään kipuun asti. Ruuanlaitto, kodin siivous, pyykkihuolto, pihan siivous, puutarhanhoito, kirjoittaminen ja tietokoneellaolo jne ovat mitä suurinta "myrkkyä" kädelleni. Ei siinä sitten muuta kuin käsi kipeänä hommasta toiseen ja välillä hammasta purren. Vasenta kättä koitan käyttää mahdollisimman paljon, mutta ei siitäkään pidemmän päälle kovin hyvää tule. Mutta kuten sanottua, parasta olisi jatkuva lihasjumppa, joka saisi lihakseni vahvistumaan ja näin kätenikin voisi kai paremmin.??
Niin ja täällä mä vaan kirjoittelen blogiin saaden taas lisätuskaa kädelleni. Auts!;)

Kuva on napsaistu viime palmusunnuntaina kokouksen jälkeen.

PIONEERIASKELIA

Projektimme on Laosin ensimmäinen CHE-projekti (Community Health Education), jossa tarkoituksena on "rakentaa ihmisiä" eikä vain rakennuksia. Tämän tyyppisen projektin aloittaminen nelisen vuotta sitten vaati paljon pohjatyötä, jotta paikalliset viranomaiset saatiin vakuuttumaan projektin tarpeellisuudesta. Kiitos tästä pohjatyöstä kuuluu aikaisemmille kollegoillemme, jotka sitkeästi uskoivat asiaansa.
Tällä hetkellä olemme vaiheessa, jossa paikalliset työntekijämme ovat maansa CHE-pioneereja kouluttaen toisia paikallisia samaan kehitystyöideologiaan. (Tämä tosin ei ole tällä hetkellä päätavoitteemme vaan omien kyliemme kehittäminen on edelleen päätyökohteemme.)Viime viikolla saimme olla lähettämässä muutaman työntekijämme toiseen maakuntaan opettamaan CHE:a. Riemu ja innostus valtasi ainakin oman sydämeni, kun saimme rukouksin lähettää heidät matkaan. Laotyötekijämme lähtivät nöyrin mielin matkaan tietäen, että omassa voimassaan he eivät saa mitään aikaan. Ainoastaan Jumala voi siunata opetuksen saaden aikaan uutta kasvua ja tässä työntekijämme saavat olla välikappaleena.
Saakoon Jumalan siunaukset levitä kauttamme ja vahvistakoon hän näitä laopioneerejamme!

KUUN ENSIMMÄINEN

- Aurinko porottaa ja hiki valuu.
- Pojat opettajan kanssa yhdessä pizzalle ja herkuille.
- Apulaisella vapaapäivä.
- Oliverin kilpikonna on pahasti sairas ja poika surusta sairas.
- Illalla perjantaiseen tapaan poikien kanssa elokuvailta.