Erilainen viikko

(Mitä sinä uhraat ja kenelle?
Kuva: Niina)

Tiedättehän ne tavalliset päivät, jolloin ei tapahdu mitään erikoisen huonoa, mutta ei mitään erikoisen ihmeellistäkään. Aivan tuiki tavallisia ja tutun turvallisia päiviä. Jokainen meistä tarvitsee sellaisia päiviä, eikä totta? Mutta, kun niitä tavallisia päiviä on monen monta yhteen soittoon, niin tottahan siinä alkaa jo kyllästyä, ainakin minä kyllästyn. Siksi tämä viikko onkin ollut minulle mukavaa vaihtelua tavallisen arkiviikon sijaan.

Alkuviikon olimme vielä Josefinin kanssa kahdestaan kotosalla ennen kuin miessakki saapui Bangkokista. Maanantaina olin toimistolla suunnittelemassa tiimimme kanssa loppuviikon ohjelmaa. Viikosta olisi tulossa erilainen ihan kaikille...

Keskiviikkona pidimme poikien opettajallemme yllätysläksiäisjuhlat tiimimme kanssa. Tiimimme oli keksinyt kaikenlaista kivaa ohjelmaa ja lopuksi me Jannenkin kanssa pidimme pienet puheet. Lopuksi me kaikki lahjoimme opettajaa pienillä lahjoillamme. Uskon, että juhla oli opettajalle ikimuistettava.

Samana keskiviikkona järjestimme tiimimme lapsille juhlan, jossa he saivat kuulla nukketeatterin ja laulujen muodossa hyvästä taivaan isästämme. Juhlissa myös herkuteltiin ruuilla ja juomilla. Varsinaisesti juhla ei liittynyt työhömme, mutta halusin pitää juhlan toimistolla, koska siellä on hyvät tilat juhlia varten.

Torstaina ja perjantaina sain olla toimistolla seuraamassa tiimimme antamaa hygienia-koulutusta. Janne pyysi minua katsomaan, kuinka tiimimme opettaa ja ilomielin suostuin tähän työtehtävään. Kaksi tiivistä päivää seurasin opetusta ja kirjasin jokaisen tiimiläisemme jo opittuja sekä vielä kehitysvaiheessa olevia opetustaitoja.
Kutsuimme hygienia-koulutukseen tuttujemme eri toimipisteiden henkilökuntaa. Paikalle saapui 15 henkilöä opiskelemaan hygienia-asioita, joita he todellakin tarvitsevat työskennellessään päiväkodeissa, hotelleissa, kodeissa apulaisina jne jne.
Kaksi päivää olivat huikea menestys!!! Jatkokoulutusta jo suunnitellaan, sillä niin innostuneita ja kiinnostuneita mukana olleet olivat.
Tiimimme koulutus oli mielestäni hyvin onnistunutta. Olin sydämestäni niin iloisesti yllättynyt, kuinka paljon kaikki olivat kehittyneet opetustaidoissaan. Janne on nähnyt hurjan ison työn kouluttaessaan tiimiämme CHE- oppituntien ymmärtämiseen ja opettamiseen. Kyynelsilmin katselin ja kuuntelin opetusta.
Aina, kun tiimimme tai me opetamme, mukana on lauluja, leikkejä sekä tansseja. Ilman hauskanpitoa on melkein turhaa olla laosilaisten kanssa. Hauskanpidon lomassa tieto ja oppikin tuntuu menevän paremmin perille. Ja kun opetus perustuu täysin yhteiselle keskustelulle, voi jokainen kokea olevansa opetuksessa mukana ja opetus tuntuu mielekkäältä. Näiden elementtien pohjalle kun rakennamme opetuksemme, menestys ja into opppimiseen on taattu. Voi sitä keskustelujen tulvaa ja mielipiteiden vaihtoa, kun yhdessä mietimme syitä ja ratkaisuja mm. ripuliin ja dengi-kuumeeseen. Kaikista hiljaisimmilta ja aroimmiltakin saatiin vastauksia, kun heiltä niitä oikealla tavalla kyseltiin.
Ja opetuksen lomaan välillä leikittiin leikkejä, laulettiin ja tanssittiin. WOW, mikä ilo!!!

Lauantaina saimme erän skotti-perheen kyläilemään. He ovat valmistautumassa muuttoon tänne Luang Prabangiin ja he halusivat tulla kyselemään eurooppalaisen perheen tuntemuksia ja tietoja täällä asumisesta. Ja ilollahan me niitä kertoilimme.
Loppupäivä menikin lasten kanssa puuhaillessa. Janne ja Oliver tekivät pitkään isoa palapeliä ja minä leikin Josefini kanssa. Benjamin lähti jo aamupäivällä kalaan ja Janne liittyi seuraan viiden aikoihin. Ja vasta illalla he palasivat kotiin. Benjamin viihtyy kalassa siis ihan koko päivän.

Tänään sunnuntaina menimme länsimaalaisten yhteiseen kokoukseen ja sen jälkeen olemmekin olleet kotosalla. Iltapäivällä läheinen laoystävämme saapui meille. Kovasti mietimme ja suunnittelimme jo tulevia "lastenjuhlia". Nyt tuntuu olevan erilaisten tapahtumien aika. Naisten hemmottelupäiväkin minulla on jo mielessä ja sen aika varmaan tuleekin jo aika pian. Innolla jo sitä odotan! Minulla, kun ei varsinaisesti ole aikaa eikä mahdollisuutta olla projektityössä, voin suunnitella ja puuhata kaikkea muuta laosilaisten iloksi. Juhlien ja teemapäivien suunnitteluun kun en tarvitse toimistoa enkä varsinaista työaikaa, joten teen näitä juttujani kotoa käsin. Ja voi, kuinka minä nautin!!!

Mukavaa sunnuntain jatkoa, Niina

Ps. Koululaisemme nauttivat lomastaan ja odottavat perheen yhteisiä lomahetkiä heinäkuussa. Heinäkuuta odotellessa teemme täällä kotona muita lomajuttuja, kuten nukumme pitkään (ne, jotka voivat eli siis pojat), luemme, pelaamme, kalastamme, leivomme jne.