JUHLAHUMUA

Häppi bööt thei tyy jyy, häppi bööt thei tyy jyy, häppi bööt thei, häppi bööt thei, häppi bööt thei tyy jyy!!!

Näin laot laulavat, kun on syntymäpäiväjuhlan aika. Olen itsekin oppinut laulamaan laulua laoenglannilla. Samalla kuuluu myös taputtaa tahtia.

Tänään siis juhlimme Josefinin kaksivuotispäivää niin kotijoukoin aamulla kuin naapureiden kesken isommalla porukalla. Halusin järjestää Josefinille juhlat, jotta saisin kutsuttua naapurilapsiamme meille leikkimään. Osa naapureista meillä jo käykin, mutta toiset ovat kovin ujoja tulemaan valkoihoisten kotiin.
En halunnut järjestää kovin mahtipontisia juhlia, sillä monelle jo meille tulo on iso juttu. Ohjelmassa oli leluilla leikkimistä, piirtämistä sekä pelien pelaamista. Niin aikuiset kuin lapsetkin olivat innolla puuhissa mukana. Lopuksi pidimme piknikkiä ulkona ja söimme kakkua ja laolasten herkkuja, joita ovat mm. erilaiset hyytelökakut.
Iloinen puheensorina ja herkkujen mutustelu kertoivat juhlien onnistumisesta. Kotiinvietäviksi lapset saivat ottaa herkkuja pöydästä.


Suurin osa lähinaapureistamme on laolaisittain melko hyvätuloisia ja hyväosaisia. Heidän kanssaan on helppo tulla toimeen, sillä heillä ei ole tarvetta eikä halua koittaa hyötyä meistä eikä lapset ota tavaroita kotoamme. Usein vähempiosaisilla tulee jossain vaiheessa suuri kiusaus pyytää/ottaa tavaraa ja rahaa, mutta näin ei ole naapureidemme kanssa. Osa naapureistamme on kuitenkin hieman varattomampia, mutta yllättävän hienotunteisia. Koska naapureiden kanssa voi keskustella muustakin kuin rahasta ja varallisuudesta, on heidän kanssaan siksi erityisen mukavaa olla.


Joitakin lukijoista saattaa kiinnostaa, mitä Josefin sai lahjaksi. Koitan muistaa kaikki lahjat. Aloitan naapureiden lahjoista. Laoilla on tapana tuoda kutsun kirjekuoressa rahaa onniteltavalle, mutta en tarkoituksella laittanut kutsuun kirjekuorta, koska en halunnut heidän tuovan rahaa. Suurin osa laoista toi laoherkkuja ja limsaa, koska ruoka on heille todella tärkeä asia. Kaksi laoa toi pienen Laosissa tehdyn pehmoeläimen. Yksi varattomampi tyttö toi tullessaan neljä hyvin pientä karkkia, mutta Josefin oli erittäin iloinen. Poikien opettaja toi Hello Kitty - valokuvakehyksen sekä rahaa. Suomen paketeista avautui Hello Kitty-reppu sekä pikkuinen pehmokissa. Benjamin oli ostanut kaksi pientä laolaista pehmokissaa. Kotijoukoilta Josefin saikin sitten hiukan enemmän lahjoja: Hello Kitty-pehmokissa, Hello Kitty-käsilaukku, Hello Kitty-pinnejä sekä -hiuspompuloita, suuren täällä teetetyn nukkekodin pehmopupuille sekä muutaman pupujen taloon sopivan kalusteen. Siinäpä niitä olikin.
Juhlahumu on siis täällä jo laskenut ja päivänsankari on jo unten mailla. Todella mukava ja iloinen päivä alkaa olla loppumaisillaan ja pian me isommatkin painamme päät tyynyyn. Sitä ennen kuitenkin päivän blogikierrokset.

Heitänpä täältä pari sylillistä juhlatunnelmaa sinne missä itse kukin on! Josefinin sanoin: KOPPI!!

Että ei meillä ole sitten enää yksivuotiasta...niin se aika rientää.

Ps. Kakku oli hyvää ja sitä riitti kaikille 26 juhlavieraalle ja vielä kolmasosa jäi yli, jonka kiikutin kolmeen eri naapuriin juhlien jälkeen. Oli tosi siunattu 15 hengen kakku!