TÄNÄÄN

- Benjamin tuli iloisena kotiin yökylästä. Oli amerikkalaisilla tutuillamme yötä.
- Hoidettiin yhtä kissaamme, jolla jalassa iso tyrä.
- Kokeiltiin toisen kissamme mahaa ja todettiin, että siellähän on pentuja. Ihanaa!!!
- Ostettiin yläkertaan uusi vesiautomaatti. Poikien ei tarvitse enää yöllä hakea vettä alhaalta, jossa pimeää.
- Oltiin Jannen kanssa hieronnassa, jonka saimme viime jouluna lahjaksi poikien opettajalta. Opettaja oli hoitamassa Josefinia.
- Pojat olivat amerikkalaisten kanssa halloween-jutuissa mukana.

Hyvää lokakuun viimeistä!

HUOMENTA

Hyvää huomenta Laosista! Aamu alkoi klo 5.45 tytön herätyksellä.
Ulkona munkit ovat jo tehneet aamuisen almujensaantikierroksen ja paikalliset ovat antanet siis heille omastaan. Yleensä se on valmista riisiä. Saavat päivän ruoka-annoksen.
Laosilainen herää aina aikaisin, oli sitten arki tai vapaa. Niin on täällä tapana, sillä se on ahkeruuden merkki. Lisäksi aamutuimaan ei ole vielä niin kuuma tehdä arkiaskareita. Mitä pidemmälle päivä etenee, sen hitaammaksi lao tulee. On niin kuuma tehdä mitään. Mutta poikkeuksiakin on!

Oikein hyvää huomenta siis täältä ja mukavaa päivän jatkoa.

Ps. Eilen leivoin naapurin itse kasvattamista banaaneista banaanikakkua. Tänään teen lisää pakkaseen, sillä banaaneja on PALJON.
PS2. Janne toi kyliltä appelsiineja. 10 kiloa maksoi euron. Täällä meillä kilo maksaa 30 senttiä, mutta vuorilla on halvempaa. Appelsiineista saa maukasta mehua, jota meillä aina Benjamin valmistaa isot erät.

TUTTI

Josefin ei koskaan ole halunnut syödä tuttia, vaikka yritettykin on vaikka kuinka monella eri tutilla. Viime kesänä kuitenkin Josefin löydettiin salaa maistelemasta serkkuvauvan tuttia. Ja kuvastakin voi päätellä, että aika vekkulit tunnelmat olivat.

Mutta kuten sanottua: tutiton tyttö!

VAARIN KAVERIT

Kun yksi hyppää syliin, on toistenkin päästävä. Näin viime kesänä. Seuraavan kerran näin kesällä 2011.

KYLMÄÄ ILMAA

Viimeiset kaksi viikkoa Benjaminin huoneen ilmastointilaite on ollut poissa tolaltaan eli rikki totaalisesti. Benjamin on ollut evakossa Oliverin korkean sängyn alla patjansa kanssa. Mutta tänään vihdoin ja viimein Benjaminin huoneeseen asennettiin aivan tuliterä ilmastointilaite. (Kaikki muut laitteemme ovat 10 vuotta vanhoja ja toimivat miten toimivat....) Ja vautsi mikä laite...ihan digitaalinen näyttö ja kaikki. Ilmoitimme Benjaminille, että ensi yönä Benjamin saattaa saada yökyläilijöitä....;).

Ps. Muistakaa poikiamme, että he saisivat täällä kivoja kavereita, sillä niitä kaivataan nyt tosi rutkasti.

Mukavaa viikon alkua kaikille!!

TÄNÄÄN

- Sen kummemmin erittelemättä Jannella työntäyteinen päivä evaluaatiopalavereineen päivineen. Meikäläinen toimi lähinnä huoltojoukkoina ja laoviranomaisten kestitsijänä.
- Kuvat eivät liity tähän jutuun, mutta halusin laittaa nämä kauniit Benjaminin ottamat kuvat.

Siunattua talvikauden alkua sinne Suomeen!

TÄNÄÄN

- Herättiin puoli viideltä. Josefin se jaksaa yllättää...;). Pystyn kuin pystynkin heräämään aikaisin, mutta auta armias, jos en pääse jossain vaiheessa nokosille. Joten onneksi Josefin sammui päiväunille puoli yksitoista. Pääsin minäkin nukkumaan tunniksi ennen ruuanlaittopuuhia.
- Puutarhanhoitoa...lähinnä puutarhan kastelua...onnistuin samalla kastelemaan kunnolla sekä itseni, Josefinin ja yhden kissoistamme.
- Pihaamme tuli uusi tuttavuus lapsensa kanssa. Olin positiivisesti yllättynyt, että tuo arka lao uskalsi tulla pihaamme muutaman ohimenevän heippailun jälkeen. Äiti ja lapsi (toinen kotona yksin nukkumassa, kun isä töissä) viipyivät pihallamme jonkin aikaa ja sitten lähtivät kotiin. Itselleni tämä tapaus antoi jälleen rohkaisua siitä, että jotakin suurempaa merkitystä on sillä, että me olemme täällä. Tiedän, että olemme paljolti projektin vuoksi täällä, mutta en usko siinä olevan kaikki. Tänne paluumme ei ole ollut mitenkään helppo eikä kannustava, joten joinakin päivinä on todella pitänyt alkaa tietoisesti vain uskomaan, että on edelleen tarkoituksemme olla täällä. Siksi tämä pienen pieni pihakohtaaminen merkitsee minulle niin paljon. Voi kuullostaa aika naiivilta, mutta näin on asiat tällä erää. Pienen pieni on oloni ja ehkä hyvä niin...?
- Iloitsin kaikista lapsistani ja samalla murehdin isompien lasten puolesta, joilla tuntuu olevan välillä tylsää, kun ei ole kavereita. Jotain kivaa harrastusta ja tekemistä koitan päässäni heille ideoida koko ajan.
- Päätin viedä koko porukan jäätelölle. Jiihaa, sitä riemua!
- Janne saapui illan suussa kotiin ja olipas ihanaa taas nähdä pitkästä aikaa!

Mukavaa lauantain jatkoa! Täällä Jannella jatkuu huomenaamulla työt palavereilla sun muilla....

VALOA, KIITOS!

Joka ilta toistuu sama tapahtuma: Siinä kuuden aikaan alkaa kaivata jo pikku hiljaa valaistusta sekä ulkona että sisällä....Sitten kun laittaa valoja päälle, niin ne jotka syttyvät, valaisevat aika himmeästi.....ja osa ei syty ollenkaan. Ja ilmastointilaitteet sekö tuulettimet käyvät hitaalla. Eli silloin, kun valoa ja kylmää tarvittaisiin, sähkön taajuutta ei voi kehua kovinkaan tehokkaaksi. Mutta tätä tämä on ollut niin kauan kuin täällä olemme olleet, joten olemme tottuneet. Mutta joskus olisi tosi tarpeen saada kunnon valaistusta kuten tänään, kun virkkasin. Virkkaaminen ilman kunnon valaistusta on aika kurjaa. Mutta virkkasin silti....Any way...tarttis siis kunnon valoa!

Ps. Eilen tartuin siis Suomesta lähdön jälkeen virkkuukoukkuun ja niinhän siinä taas kävi: olen aivan koukussa. Tällä hetkellä virkkaan valkoista hartiahuivia tosi ohuesta langasta. Anoppi opetti mallin minulle ja alkaa näyttää siltä, että jotain siitä tulee. En tosin malta tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan, joten aloitin samalla mallilla toisenkin huivin, paksummasta langasta. Teen näitä kahta vuorotellen. Kivaa on!!!!!

KESÄN TOUHUJA 1

Heti Suomeen tultuamme pääsi miesten lempiharrastus taas kovaan vauhtiin. Taisi olla heti ensimmäinen viikonloppu, kun miehet lähtivät kalaan. Ja Mouhijärvelle tottakai! Tämä kuva tosin ei taida olla Mouhikselta...?
Lupaan lisää kalastuskuvia tänne. Niitä meinaa riittää........

TÄNÄÄN

- Puutarhanhoitoa. Kukat kesän jäljiltä kaameassa kunnossa. Yritystä saada pihasta taas mukavan näköistä.
- Kaappien siivousta. (taas...) Käyttämättömien tavaroiden ja vaatteiden inventaariota. Monta kassillista tavaraa poislaitettavaksi.
- Arjen tavallisia puuhia lasten kasvattamisesta kissojen ruuan antamiseen...

Ps. Olen unohtanut kertoa, että apulaiseni pikkusisko halusi antaa meille linnun. (!) Joo, meillä on siis lintu. Nimeä ei tiedetä. Lintu näyttää ihan miniminihaikaralta. Koitan saada jossain vaiheessa kuvia tänne. On aika metka lintu ja pitää erikoista ääntä. En ole ennen moista tavannut tai nähnyt. Mutta linnusta jossain toisessa vaiheessa lisää. Nyt menen laittamaan tätä lapsijoukkoa unten maille. Ja kyselemään Benjaminilta fysiikan asioita huomista koetta varten. Se on moro!

TÄNÄÄN

- Herättiin jo kuudelta. Josefin nukkui huonosti ja sitten heräsi jo aikaisin. Onneksi en ollut umpiväsynyt. Kerrankin oltiin kunnon laosilaisia eli ahkeria. Aikainen herääminen meinaa ahkeruutta.
- Päiväunille jo sitten kymmeneltä aamulla. Ja silloin meikäläinenkin sammui hetkeksi ennen ruuanlaittoa.
- Monen päivän odotuksen jälkeen kaupunkiiin saapui maitoa. Ostin heti 16 litraa. Se kestää ehkä loppuviikon...
- Apulainen murehti jo aikaa, kun me muutetaan pois Laosista. Järkytyksekseen tajusi, ettei me asuta täällä koko elämäämme. Voi....Työpaikan menetys on aika kova juttu...Lupasin auttaa asiassa, kun aika tulee. Mutta ei vielä!
- Kerrattiin historian kokeisiin Benjaminin kanssa.
- Ei saatu Janneen yhteyttä kyliin. Akku taitaa olla puhelimesta loppu ja kaukaisimmissa kylissä ei ole sähköä.

Tällaista kotiäidin elämää lasten kanssa.

SUOMEEN LÄHTÖ (VIIME TOUKOKUUSSA)

Aamutuimaan toukokuun viimeisenä sunnuntaina lähdimme kohti Suomea, Bangkokin ja Lontoon kautta. Apulaisemme tulivat kentälle meitä saattamaan.
Oli aika hurja tunne lähteä pois täältä kotoa neljäksi kuukaudeksi. Lähdön hetkellä se tuntui ikuisuudelta. Mitä kaikkea saisimmekaan kokea ja kuinka apulaisemme pärjäisivät täällä ja entäs tiimimme. Matkaan kuitenkin lähdettiin iloisin ja toiveikkain mielin.


Tässä lähtökuva apulaiseme kanssa. Hän oli laittanut ihan parasta päälle tullessaan meitä saattamaan. Koskettavaa.



Tässä vielä kuva koulun apulaisen kanssa. Hän on enemmän tunneihmisiä, kuten halauksen otteesta voi päätelläkin. Tosi symppis tyyppi!

Tällaista silloin puolisen vuotta sitten.

POIKIEN KEVÄTJUHLA 2009

Pojat osaavat hyvin soittaa nokkahuilulla monenlaisia kappaleita. Tässä soitellaan omassa kevätjuhlassa.



Pikkusiskonkin piti saada soittaa omaa osuuttaan. Varmaan olisi tuossa soitto-otteessa vielä hiomista...



Mustikka-kissamme oli todella kiintynyt meihin. Halusi aina tulla sinne minne menkin menimme. Seurasi meitä kevätjuhliinkin ja nökötti juhlassa kanssamme. Tässä kisu saa "maistaa" Coca Colaa.

Todistustenjakohetki. Koulussa kaksi luokkaa ja kaksi oppilasta.

Juhlassa saatiin myös opettajan hankkimia juhlaherkkuja. Ja maistuihan ne...hyviltä tottakai.



Juhlan lopussa pikkuinen soittoapina viihdytti meitä ja hurmasi meidät kaikki omalla persoonallaan.

Koko juhla oli aivan mahtava alusta loppuun saakka. Pojat olivat tehneet itsekin ohjelmaa ja huumorinkukka oli paikallaan. On muuten hauska seurata ohjelmaa, jossa juontajina, esiintyjinä ja muutenkin apujoukkoina on kaksi ja samaa henkilöä. Luontuupi siis koko juhla kahteen pekkaan. No, opettajan suurella avustuksella tietty...

Jaahaps....tulipa tämänkin talletettua. Mukavaa tiistain jatkoa! Täällä aletaan laittaa pikkuista nukkumaan ja pojat katsovat Pekkaa ja Pätkää. Kyllä ne vaan on niin kivoja ohjelmia!
Siu siu!

SUOMI-LÄKSIÄISET (TOUKOKUUSSA)

Näissä kuvissa muutama tunnelmapala Suomeen lähtö tunnelmista viime toukokuussa meidän kotona. Kutsuimme tiimimme ja muutamia ystäviämme syömään kanssamme ennen lähtöämme. Tässä kuvassa on domino-pelin vuoro.

Naapurin Tingnoi sylissäni.

Kukas muu kuin isi ja isin oma prinsessa.

Kuvassa kanssani Tingnoin äiti, Tim ja Phetsamon.

Syöminkejä. Kuvassa näkyy poikien opettaja sekä apulaisemme.

Tiimiämme...

Tästä tämä elämämme päivitys taas lähtee. Koittakaa kestää tämä hidastelu...;)

VESILEIKKEJÄ (TOUKOKUUSSA)

Nyt alkaa taas tulla TOOOOOOSSSIIIIIIII myöhässä näitä kuvia, joita en ole saanut tänne laitettua aikaisemmin.
Näissä kuvissa Josefin polskii naapureiden lasten uima-altaassa. Pakkohan mukaan oli päästä!