Rehellisyys maan perii

Tänään sain kuulla oikein hyvän tarinan, joka on aivan totta ja tapahtunut juuri viime päivinä ja sai päätöksensä tänään.

Janne kertoi yhden tiimiläisistämme löytäneen kadulta laukun, joka oli täynnä tavaraa. Tämä löytäjä mietti, mitä tekisi tavaroilla ja laukulla, joka oli jo aika likainenkin. Hän päätti jakaa laukussa olleet tavarat muiden tiimiläisten kesken ja rahapussissa olleet kortit (ajokortit, luottokortteja kolmin kappalein jne jne.) heittää toimistomme roskiin. Tässä vaiheessa tarinaa olin jo aivan järkytyksen partaalla. Kuinka joku voi olla noin ajattelematon....!!!!

Tarina jatkuu...

Tiimimme lähti eilen aamulla aikaisin kylille ja toimistotöihin jäänyt hmong-heimolais-työntekijämme alkoi kertoa Jannelle edellä olevaa tapahtumaa. Janne ei luonnollisestikaan ollut kovin mielissään tiimimme toimintatavasta (vaikka se olisikin ihan normaalia täällä) ja pyysi hmong-miestä etsimään roskiksesta kaikki ne tavarat, jotka vielä olisivat tallessa. EDIT: Hmongi oli omasta aloitteesta mennyt etsimään kaikki puuttuvat tavarat, koska oli ymmärtänyt, että kortit oli ehdottomasti palautettava omistajalleen. Kaikki kortit ja nippu avaimia löytyi sekä guesthousen nimi, jonne kadonnut laukku johtaisi tiensä. Hmong-tiimiläisemme alkoi kiivaasti soitella omistajien perään ja hoiti asiaa kahden päivän aikana, kunnes vihdoin löysi laukun omistajan. Omistaja oli ollut todella iloinen ja helpottunut. Laukku oli sisältänyt mm. kahden eri henkilön kaikki luottokortit ym. Laukun omistajat olivat täällä matkustavia turisteja, jotka olivat juuri olleet jo autossa matkalla kohti pääkaupunkia, kunnes työntekijämme ilmaantui paikalle kadonneiden tavaroiden (niistä, mitä vielä oli jäljellä...) kanssa.

Palkkioksi hyvästä toiminnasta hmong-työntekijämme sai laukun omistajalta 100 000 kippiä eli n. 10 euroa rahaa.

Tuollainen summa tuosta vaan saatuna on iso raha paikallisille. Palattuaan toimistolle Janne oli oikein iloinen ja totesi työntekijällemme, että rehellisyydessä on aina siunauksensa, siinä ei koskaan häviä mitään. Janne selitti, että aina kun löytää jonkun toisen omaa tavaraa, on aina ainakin yritettävä etsiä omistaja ja palautettava tavarat omistajalleen.

Tämä tapaus tulee olemaan oivallinen opetus koko tiimillemme rehellisyydestä sekä lähimmäisenrakkaudesta. Voin vain kuvitella, kuinka laukunlöytäjää voi harmittaa palattuaan kyliltä ja huomattuaan, että jos hän itse olisi palauttanut laukun, olisi sen palauttamisen jälkeen ollut 10 euroa rikkaampi. Opetusta kerrakseen!!!



Tapauksen tarkoituksena ei ole millään tavoin asettaa ketään laoa huonoon valoon, vaan kertoa tositapahtumia täältä. Minusta tämä on niin hyvä opetus tiimillemme, että varmasti muistavat tämän loppuelämänsä. Olkoon tapaus isona siunauksena heille kaikille!!

Että ei se suomalainen sananlasku rehellisyydestä ihan väärässäkään ole...Vaikka kyseisellä hetkellä rehellisyys tuntuisi naurettavalta tai liian vaikealta, se on aina tie totuuteen ja voittoon.

Rehtiä meininkiä jokaiselle, Niina

Ps. Laotiimimme johtaja onkin sanonut esimiestään (siis Jannea...) muuten todella hyväksi johtajaksi, mutta hän vaan on liian rehellinen. Tämä ajatus kertoo aika paljon kulttuurieroista.