Olen viimeaikoina harrastanut ompelua ja nimenomaa sellaista ompelua, jossa valmista syntyy melkeimpä käden käänteessä...juuri sopivaa minulle. Pehmolelurintamalla ollaan menty aika lailla kuvan tyylisillä pehmoilla...mitä sitten ovatkaan: tyttöjä, mammoja, enkeleitä??? Josefinin mielestä ne ovat enkeleitä..., vaikkei siipiä olekaan.
Enkeleiden kasvot olen piirtänyt kangastussilla ja sitten kiinnittänyt värin silitysraudan avulla.
Näitä vaaleanpunaisia enkeleitä syntyi yhtenä iltapäivähetkenä heti neljä kerralla, kun yhtä isoa ajattelin syntymäpäivälahjaviemiseksi, mutta Josefinin oli myös saatava oma osuutensa enkeleistä...Saksin sitten vanhaa verhokangasta aina vaan lisää ja käsivaralla piirsin enkelit ja sitten surauttelin koneella...
En todellakaan ole mikään hyvä ompelija, vain satunnaisharrastaja ja siksi pitäydynkin vain hyvin yksinkertaisissa ompeluissa. Mutta vaikken hyvä olekaan, minusta on tosi kivaa joskus tehdä jotain kivoja juttuja tai ainakin yrittää...:)
***********
Huomenna olen lähdössä yksin (!!!!!!) Thaimaahan tapaamaan toista täällä Kaakkois- Aasiassa olevaa projektityöntekijää. Saa sitten jutella rauhassa ihan naisten kesken...Olen todella onnentyttö, että pääsen tällaiselle matkalle, jolloin pääsen hieman irrottautumaan kotiarjen askareista ja vastuista. Siis suomeksi sanottuna menen tuulettumaan...tai ainakin kovasti yritän, sillä ikävä perhettä kalvaa jo takaraivossa. Mutta hyvässä seurassa uskon saavani kunnon tuuletusta!!
Mutta nyt siis viimeisiä tavaroita laukkuun pakkaamaan. Todellisuudessa ei ole edes tuntunut pakkaamiselta, kun vain yhdelle olen pakannut...todella nopeaa ja vaivatonta.
Hyvät lauantain jatkot jokaiselle...täällä alkaa joku hyvä leffa taas poikien kanssa. Jee!
Niina
1 kommentti:
Iiih, tosi ihania enkeleitä. Samikin ihmetteli että onko noi tosiaan itse tehty. Mun mielestä olet taitava! Tyylikkäitä! Haluan samanlaisen;) Mä taidan fanittaa sua!t.sisko
Lähetä kommentti