perjantai 29. tammikuuta 2010

KYNSILAKKAA JA SUUTARINLANKAA

Lakkaan kynsiäni aniharvoin...en muista koska viimeksi. Vuosi sitten??? Ennen lapsia lakkasin aina kynteni, jotka olivat aika pitkätkin. Benjaminin synnyttyä lastenhoitaja sanoi sairaalassa, että nuo kynnet voisit sitten leikata. Sen jälkeen ei meikäläisellä ole ollut pitkiä kynsiä eikä edes mahdollisuutta siihen, kun kynnet ovat niin heikkoa laatua jatkuvan veden kanssa lotraamisen takia... No, en tosin pitkiä kynsiä kaipaakaan, on ne vaan niin epäkäytännölliset. Kynsilakkaa joskus kaipailen, mutta senkin laittaminen vaatii rauhaa ja aikaa...ööö!!!...siis ei lakata kynsiä. No, tänään kuitenkin päätin yrittää ihan Thaimaahan lähdön kunniaksi.

Josefin istui kiltisti telkkarin edessä lastenohjelmaa katsoen ja minä aloin lakata kynsiä. Aluslakkakerroksen jälkeen kaikki oli vielä ok ja siihen olisi pitänyt lopettaakin... Josefin meinaa huomasi, mitä teen ja siihenhän se tyttö tulla tupsahti varpaat ojossa. Lakkasin varpaan kynnet ja tyttö oli tyytyväinen...sitten huomaa, että lakkaa laitetaan sormienkin kynsiin. Siis sitten sormien kynnet...lakkasin toisen käden ja jatkoin omieni lakkaamista...ja voih mikä sotku. Lakka sikin sokin kynsissäni...ja tyttö iloinen. Nyt minulla on siis lakatut kynnet ja tulos on kammottava. Ja periaatteesta en kyllä ala nyt ottamaan pois, niin iso operaatio oli.

Myöhemmin iltapäivällä huhuilin tyttöä...ei näkynyt eikä kuulunut. Varmaan poikien kanssa ylhäällä...vaan eipäs ollutkaan. Oli löytänyt rappusilta vaaleanpunaisen kynsilakan ja onnellisena näytti minulle ITSEMAALAAMIAAN kynsiään. IIIK! Kynnet oli maalattu ja myös puolet sormista! Siihen tyttö toikaisee: Ihanaa, kaunista! Ja en voi muuta kuin pidätellä naurua ja todeta samoin, että kyllä on kaunista!

Näin pääsi kaksivuotiaamme ensimmäistä kertaa kynsilakan "makuun".

Niina

Ps. Janne korjautti tänään suutarilla kengät. Aika: minuutti pari. Hinta: 20 senttiä. Tulos: loistava!!

............niin ja aamuvarhain matkaan......

3 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Voi pikkuneitiä! ;D

Hauskaa matkaa, odottelen mielenkiinnolla matkakertomusta...

Anonyymi kirjoitti...

Ollaan me naiset aina naisia :) Mukavaa reissua niin teille naisille kuin teidän perheen miesväellekin!! Sanna

Family Tasanen kirjoitti...

Meillä on ihan juurikin samanlaisia kokemuksia hiljaisista hetkistä! Ja kun käyn katsomassa mitä se tyttö tekee, kun on niin hiljaa... niin jaaha! On saanut Juliannen kynsilakat käsiinsä ja maalaa niillä varpaan kynsiään. Kaunista on, ja hyvä ettei ole sotkenut vielä mitään peruuttamatonta.

Pitäkäähän hyvät lähettipäivät ja vie terveisiä Joensuille! ;)