sunnuntai 22. elokuuta 2010

Kesämuistoja 10



Kesän aikana pihaamme rakennettiin kala-allas Benjaminin toivomuksesta. Toimistomme vartija on hyvä kaikenlaisessa rakennushommassa ja hän saikin tehtäväkseen rakentaa altaan.





Kun allas oli muurattu ja lasi paikoillaan, oli aika täyttää allas vedellä, asettaa suodattimet sun muut vempeleet. Benjamin olikin innokas vapaaehtoinen:)

Niina

Kesämuistoja 9


Kesän aikana pidimme hygieniakoulutusta paikallisille hotelli-ja päiväkotihenkilökunnille. Koulutuspäivät olivat onnistuneet, kuten jo tuolla paljon aikaisemmin kerroinkin.



Niina

Kesämuistoja 8

Kesäkuun alussa pidimme toimiston väen puolesta läksiäiset poikien opettajalle.

Niina

Kesämuistoja 7



Kuten ehkä jo tiedätkin Benjamin on todella innokas kalamies. Benjamin käy usein ihan yksikseenkin kalassa. Useimmiten Benjamin suuntaa yhdelle kalalammelle, jonka yhteydessä on lao-ravintola. Kalalammelle on meiltä on 15 minuutin ajomatka, joten viemme ja haemme Benjaminin autolla. Periaatteessa pyörälläkin pääsee, mutta kaikkien kalavarustusten kanssa hikimärkänä polkiessa ei ole ehkä kaikista kivointa.



Minusta on kiva tietää, että Benjamin voi olla lammella ihan turvassa, sillä paikalla on aina laoja ja he kyllä auttavat, jos on joku hätä. Laot rakastavat lapsia ja Benjamin on jo iso poika, joka osaa sanoa, jos on joku ongelma. Puhelintakin Benjamin on joskus lainannut, jos on tullut kotiin asiaa.




Lao-kielen taidot tulevat hyvin harjoitetuksi käytännössä, sillä joka kerta Benjaminin luokse tulee paikallisia kyselemään kaloista ja kalastusvälineistä. Benjaminin vahvuuksia ovat siis mm. rento meininki ja ystävällisyys. Aina löytyy samanhenkisiä kavereita, vaikka ihan jokaista sanaa ei tajuaisikaan.



Yhdellä kalalampikerralla Benjamin nappasi tämän Snakehead-kalan. Snakeheadeja on Benjaminin mukaan todella vaikeaa kalastaa, mutta tällä kertaa yritys palkittiin ja voi sitä iloa, kun poika pääsi kotiin kertomaan saaliistaan. Oli siinä isilläkin ihmettelyn aihettta, sillä ihan joka päivä tällaisia kaloja ei napata. Yläkuvan hymy kertoo aika paljon!!

Niina

Kesämuistoja 6





Kesän alkuun ajoittui valtion vuotuinen evaluaatio. Se tarkoittaa käytännössä paljon ennakkovalmisteluja monella eri tasolla ja taholla. Evaluaatioviikkoon ei voi lähteä ihan kylmiltään, vaan hyvin suunniteltu on tässäkin puoliksi valmista. Evaluaatio kestää aina viikon, josta viisi päivää matkustetaan kylissä tarkistaen niitä ja kyläläisten kommentteja kunnellen.



Matkustaminen tapahtuu pääosin autolla. Joskus kyliin on jatkettava joko venellä tai jalkaisin. Tässä kuvassa auto oli jäänyt mutaan ja tarvittiin kyläläisten apua.





Paikallinen Basii-seremonia kuuluu mm. evaluaatiomatkaan. Seremoniaa voidaan käyttää hyvin monissa eri tilanteissa. Seremonian yhtenä tarkoituksena voi olla vaikkapa hyvän onnen pyytäminen.








Virallisia tervehdyksiä, puheita ja toivotuksia riittää. Ja kaikki pitää tapahtua arvojärjestyksessä. Kyllä siinä paikallista asiantuntemusta tarvitaan, jotta osaa suunsa aukaista oikeassa kohdassa. Onneksi tottumus tuo rutiinia ja Janne onkin jo tottunut puhuja näillä matkoilla. Ja mikä hienointa minun mielestäni, kaikki tapahtuu paikallisella kielellä.




Virallisten osuuksien jälkeen pitää saada ruokaa ja juomaa. Ja ruuan päälle pitää tanssia...



Tässä pieni otos edellisestä evaluaatiomatkasta. Kerrottakoon, että työmme etenee hyvin ja paikalliset viranomaisetkin ovat tyytyväisiä, vaikka emme olekaan rakentaneet tarkoituksella paljon rakennuksia yms.

Niina

Kesämuistoja 5



Tänä kesänä ollaan juhlittu monen monia syntymäpäiviä. Tämä vuosi on siinä suhteessa erityinen, koska olen luvannut järjestää jokaiselle tiimiläisellemme omat syntymäpäivät kakkuineen, lauluineen ja lahjoineen.



Tiimiläisetkin ovat muistaneet toisiaan kakulla sekä pienellä lahjalla. Toisten huomioiminen on tärkeää, vaikkapa synttäreiden muodossa.




Josefin nauttii juhlista!! Parasta tietenkin on kakku ja kynttilät. Josefin on puhltanut uskollisesti jokaisesta kakusta kynttilät, vaikka kakku ei olekaan ollut hänelle. Ja jos on kermaa tarjolla, sitä Josefin voisi vaan syödä, syödä...






Välillä olemme pistäneet ihan lauluksi ja lao-tanssiksi. Jokainen vaan tanssilavalle ja lantioita ja käsiä liikuttelemaan...




Ruokaakin on ollut tarjolla. Olemme vieneet tiimiä syömään talomme vuokraisännän omistamaan lao-ruokapaikkaan. Samalla tulee hoideltua näitä Aasiassa niin tärkeitä suhteita.

Niina

Kesämuistoja 4



On se hyvä, että tulee otettua kuvia, niin tietää, mitä on tullut tehtyä ja mitä ei. En olisi edes enää muistanut, että olihan se miesväki siellä Bangkokissa heti koulujen loputtua...tilaamassa pojille uusia passeja. Samalla näki niitä palaneita rakennuksia, joita olikin monta.





Sitten tuli testattua paikallinen huvipuisto, jossa asiakkaina olvat pelkästään meidän miehet ja yks muu mies ;) ja olihan se aika epäilyttävää, kun ei muita näkynyt. Nelikko sai sitten päiväksi oman oppaan, joka kuljetteli laitteista toisiin. Ainakaan ei tarvinnut jonottaa.




Osa laitteista, mm. vuoristorata, oli kuulemma niin hurja, ettei tehnyt mieli mennä toista kertaa. Hurjaksi laitteen teki sen huonot turvakaaret sekä liian suuret vauhdit tiukoissa mutkissa. Jopa Jannesta tuntui, kuin joku olisi tullut täysillä päin koko kropan voimalla vai oliko se jotain vielä kauhemapaa, en muista.



Itse en enää nauti hurjista laitteista. Minulla menee nykyään pää sekaisin jo pelkästä ajatuksesta ja katselusta...toisin oli joskus ennen. :)

Niina

Kesämuistoja 3



Matkalla poikien kevätjuhlaan napattiin naapurin kukkapuskista opettajalle kukkia vietäväksi. Ennen koululle menoa halusin, etä otetaan Joskusta pari kuvaa kukkien kanssa...



Ilmiselvästi Josefinia ärsytti kuvaaminen ja varsinkin, kun piti olla joku hymyilme päällä...väkisinkin sitä alkoi tulla muitakin ilmeitä. :)



Uskaltaispa itsekin olla luonnollinen kuvissa...

Niina

lauantai 21. elokuuta 2010

Kesämuistoja 2


Ai niin...ennen lomaahan oli poikien kevätjuhla. Kuvat tulivat tänään vastaan, kun laitoin kuvia kamerasta koneelle...en sitten kovin usein taida sitä tehdä;)



Todistusten jako oli aika ikimuistettava, sillä opettaja teki sen pojillemme viimeistä kertaa. Niin ne kolme vuotta kuluivat sitten nopeasti...



Juhlassa tarjoiltiin tietenkin Coca-Colaa..




Benjamin päätti kuudennen ja Oliver viidennen luokan. Siirrettiin seuraaville vuosiluokille jälleen kerran loistavin arvosanoin! Hyvä pojat ja opettaja!!!

Niina

Kesämuistoja 1


Kesä ja kesäloma on jo ohi ja syksyn puuhat ja syksyn sateet ovat jo täällä. Kesän alkuviikot menivät meillä täällä Laosissa poikien uusia passeja odotellessa ja töitä tehdessä. Kuusi ensimmäistä poikien kesälomaviikkoa olimme siis ihan kotosalla. Tokihan niihinkin viikkoihin mahtui monenmoista puuhaa ihan täällä kotikulmilla kuin kylilläkin.



Kesän alkuviikot olivat oikein kivoja ilmoiltaankin. Vaikka periaattessa elimme sadekautta, sateita ei vielä juurikaan tullut. Siksi pystyimme olemaan paljon ulkosalla kotipihalla puuhastellen.


Poikien kesäloman alusta saakka pojat nauttivat siitä, kun saivat olla ihan vapaalla ja nukkua niin pitkään kuin halusivat ja valvoakin ihan puolille öihin saakka. Itse asiassa koko kesäloman ajan valvoimme poikien kanssa joka ilta myöhään, koska aina Josefinin nukkumaanmenon jälkeen katselimme jotakin leffaa tai sarjaa. Huomasin vasta koulujen alettua, kuinka paljon aikaisemmin nukkumaanmeno auttaa aamulla sängystä nousua. Minulla ja Jannella, kun ei ollut lomaa ja aamulla oli aina herättävä aikaisin. Nyt arkirytmiin päästyämme nukkumaanmeno on aikaistunut huomattavasti.

Kesäkuussa ja heinäkuun alun olimme Laosissa ja lopulta poikien passit tulivat pääkaupunkiin ja Janne haki ne sieltä. Sitten juuri ennen lomaamme Jannella oli projektin evaluaatiomatka kylille ja sieltä palattuansa Benjaminin ja tiimin kanssa, aloimme hurjaa vauhtia pakata laukkujamme ja fiilistellä lomalle lähtöä. Ja oli todella hauskaa lähteä kaiken kiireen ja työtehtävien keskeltä.

No, niin, saatiinpahan tämä blogi taas käyntiin lomien ja muiden hässäköiden jälkeen.

Niina