torstai 26. kesäkuuta 2008

ONNEA x 29

Molemmat varaaneistamme ovat uroksia ja näiden viimeaikainen käytös on johtanut kumpaisenkin omaan häkkiinsä. Urokset ovat nimittäin ottanut mittaa toisistaan useaan otteeseen samassa häkissä ollessaan ja nämä yhteydenotot ovat olleet rajua, jopa veristä katsottavaa. Laajensimme siis häkkiä toiseella "huoneella". Välissä on avattavissa oleva ovi, joka on toistaiseksi kuitenkin pysynyt kiinni.

Naaras on ollut jo jonkin aikaa hakusessa. Tällä viikolla onnisti. Saimme ostettua eräästä ravintolasta (!) 100 km Luang Prabangista naaraan, joten liskoperheemme kasvoi yhdellä jäsenellä. Ikävä tosiasia on, että Laosissa syödään (myös) monia uhanalaisia eläimiä, kuten näitä varaaneja. Omalla pienellä panoksellamme olemme, ainakin kolmen varaanin verran, voineet säilyttää näitä katoamassa olevia kiehtovia luonnon ihmeitä! Jospa tämä naaras myös rauhoittaisi uroksiamme. Tosin nyt taitaa olla jotain tai joku, josta ihan konkreettisesti taistella...

Naarasvaraanit ovat uroksia selvästi pienempiä. Naaras oli ostohetkellä 2,5 kg, kun uroksemme painavat 5,5 kg (Paunu) ja 7,5 kg (Jättikynsi). Aluksi pidimme naarasta ihan omassa häkissään. Benjamin laittoi pienen multaa sisältävän astian varoiksi häkkiin, josko sinne ilmaantuisi... niin mitä...? Tarkoitus oli heti hankkia häkkiin isompi hiekkalaatikko naarastamme varten, mutta emme ehtineet, koska...

...tänäaamuna meitä odotti mukava, joskaan ei täysin yllättävä löydös:



Häkissä odotti iso kasa munia. Yhteensä 29 kappaletta!! Osasimme odottaa tätä, koska tiesimme naaraan olevan "raskaana". Emme vain osanneet odottaa tämän tapahtuvan näin nopeasti (reilussa vuorokaudessa ostohetkestä). Oli siinä ihmettelemistä miten noin "pieneen" liskoon mahtui noin paljon munia. Benjamin sai tehtäväkseen munien keräämisen talteen:


Munat olivat... munan näköisiä, edelleen hieman pehmeitä, kooltaan pienempiä kuin kananmunat.


Nyt on sitten munien hautomisen aika. Tavallisesti varaanit munivat munansa esimerkiksi termiittikekoon tai hiekkaan kaivamaansa kuoppaan. Edessä on hautomislämpötilasta riippuen 5-7 kuukautta odotusta. Munat laitoimme pieneen hiekalla täytettyyn laatikkoon. Aurinko lämmittää hiekan sopivan lämpöiseksi pikkuisille kehittyä.

Ja naaras... hänet sai isomman liskon etuoikeudella Jättikynsi seurakseen, ainakin nyt aluksi. Eihän sitä tiedä vaikka myöhemmin tänä vuonna saataisiin lisää munia??! Vankeudessa on tosin vaikeampaa saada aikaiseksi tällaisia onnellisia perhetapahtumia kuin luonnossa, mutta aika näyttää.

Uroksen ja naaraan kokoero on selvä. Tosin liskoilla on myös ikäeroa pari vuotta.

6 kommenttia:

blummis kirjoitti...

Ei voi olla totta. :D

Voi kun noi munat selviäis "kypsiksi" asti! Mä haluan olla silloin siellä - eli jouluna!

Carita kirjoitti...

Hei, te rakkaat!! Löysimme viimein blogiinne, niin tiedämme hieman mitä teille kuuluu. Ja näköjään perhe vain kasvaa ;) Olkaa siunattuja ja pidelläänhän yhteyttä. Terkuin, Murtsit

Vintage living kirjoitti...

Mutta mitä te teette niille 29:lle liskovauvalle sitten? Laajennatteko häkkiä vai...:)

17 neliötä kirjoitti...

Urosliskolla on tainnut olla tylsää, kun heti ryhtyi vauvantekoon ;) Paljonko varaanit yleensä munivat kerralla?

Family Blommendahl kirjoitti...

Meillä on nyt joitakin kuukausia aikaa miettiä, mitä tehdä kaikkien niiden liskojen kanssa, jotka kuoriutuvat elävinä. Kaikki kuulemma pidetään.

Naaraslisko oli jo "raskaana" meille tullessaan. Ja tekaisi munat sitten heti seuraavana päivänä. Aika uskomatonta!

Minä, joka aikaisemmin pelkäsin kaikkia ötököitä, tuskin maltan odottaa saada nähdä liskovauvoja. Olen jopa ajatellut yrittää uskaltaa ottaa niitä käteen...

Merja kirjoitti...

Teillä sitä eksotiikkaa riittää! Mahtava määrä munia. Aika pitkältä kuulostaa tuo hautomisaika, jännää nähdä mitä sieltä putkahtaa.